Markkinointi – se ärsyttää ja turhauttaa. Ehkä sinäkin hyvinvointi- ja elämyspalveluita tuottava liiketoiminnan harjoittaja tai sellaiseksi aikova, olet kyllästynyt perinteiseen, tehokkuus ja kasvukeskeiseen markkinointijargoniaan. Vaikka toisaalta tiedät, että markkinointi on oleellista liiketoimintasi onnistumisen ja palvelutuotteidesi myynnin kannalta.
Markkinointi on turhauttanut ja ärsyttänyt myös minua. En ole halunnut myydä enkä ”huijata” ihmisiä ostamaan mitään. On tuntunut, että mainonta ja myynti ovat pelkkää rahan huijaamista ihmisiltä. Olen aistinut sellaisen hyvin epäterveen energian koko bisnesmaailman ympärillä. Vaikka samalla olen halunnut tarjota omia palveluitani, koska haluan auttaa ihmisiä voimaan paremmin ja elämään merkityksellisempää elämää. Lisäksi tarkoitus on tulla sillä myös taloudellisesti toimeen hyvin, jotta voisin elää kuten toivon ja auttaa enemmän.
Emme ole asian kanssa yksin. Kuluneen 10 vuoden aikana hyinvointi- ja elämyspalvelun tuottajien kanssa käymieni keskustelujen perusteella voin sanoa, että tämä haaste, tämä markkinointiin liittyvä ristiriitainen olotila vaivaa hyvin monia meistä.
Toivon, että tämä artikkeli auttaa sinua ymmärtämään ja tunnistamaan sen, miksi turhaudut ja ärsyynnyt markkinoinnista. Uskon, että voit tunnistat ne kohdat, jotka alitajuisesti estävät ja hidastavat omaa liiketoimintaasi markkinoinnin näkökulmasta. Artikkelin lopussa saat myös tehtävän, jonka avulla voit purkaa syitä.
Miten tehdä omaa liiketoimintaa niin, että markkinointi ja palveluiden myyminen on mielekästä ja sujuvaa eikä aiheuta ristiriitaista oloa?
Jotta voimme ymmärtää paremmin sitä, miksi ajatuksemme ovat ristiriitaisia markkinoinnin suhteen, meidän on tarpeen ymmärtää markkinoinnin historiaan Suomessa. Näen, että myös markkinoinnin kenttä on eräänlainen heijastuma siitä, missä kehitysvaiheissa ihmiskunta kulloinkin kulkee. Kuten kaikki ihmissilmin ja -aivoin havaittava, on heijastumaa ilmenevän maailmamme luonteesta.
Markkinoinnin historiaa ymmärtämällä, voimme ymmärtää, miksi turhaudumme ja ärsyynnymme markkinoinnin edessä. Uskon, että hyvinvointi- tai elämyspalvelun tuottajana voit olla jo hyvinkin tietoinen siitä, miten uskomukset vaikuttavat omaan ilmenevään maailmaasi.
Oletko valmis tutkimaan omia uskomuksiasi markkinointiin liittyen?
Markkinointi ja sen historia – Tehdään Lyhyt katsaus
Suomessa markkinointia alettiin käyttämään laajemmin 1950-luvulla. Vuosikymmenten saatossa tuotekeskeisyydestä on siirrytty asiakaslähtöiseen ja vastuulliseen ajatteluun.
1900-1950 markkinointiajattelu oli tuotantosuuntaista. Tuolloin tuotteista oli puutetta ja kaikki meni kaupaksi yli tuotantokapasiteetin.
1950-1960 luvulla tuotanto ylitti tarpeen ja alkoi aggressiivinen asiakkaiden etsintä ja mainostaminen. Markkinointi oli itsekästä. Se huomioi vain bisneksen tarpeet. Tämän ajattelutapa vielä edelleen yrittää elää markkinointiajattelun kentällä. Onneksi se kuitenkin on jo ”kuolemassa sukupuuttoon”, koska se edustaa pitkälle sosiaalisesti vastuutonta toimintaa.
1970-1980 luvulla syntyi markkinoinnin kentälle kysyntäsuuntainen ajattelu, jonka lähtökohtana olivat potentiaalisten eli mahdollisten asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Tarpeita ja toiveita tutkittiin erilaisilla kysyntä- ja markkinointikartoituksilla. Niin sanottuna kilpailukeinona alettiin käyttää hintaa, tuotetta, saatavuutta ja viestintää. Tämä ajattelutyyli puki markkinoinnin asuun, joka jo näytti epäitsekkäältä, mutta kauniin kuoren alle piiloutui monesti kiero itsekkyys.
Tästä tyylistä kehkeytyi epäeettinen mahdollisuus itsekääseen ja törkeää tapaan tehdä bisnestä hyväksikäyttämällä ihmisiä psykologisen kikkailun avulla. Ihmisille alettiin bisnesitsekkäistä syistä ”luoda tarpeita”, jotta kuluttajat saatiin käyttämään rahansa johonkin mitä haluttiin myydä.
Kuitenkin kysyntäsuuntainen markkinointiajattelu oli siemen myös sydämelliselle palvelemiselle, palvelutuotteille ja aidolle vuorovaikutukselle, joka lopulta tyydyttää kaikkien osapuolten tarpeet terveellä tavalla.
Alettiin puhua segmenteistä ja segmentoinnista eli kohderyhmistä ja kohderyhmittelystä erilaisten asiakastyyppien ja heidän tarpeidensa tunnistamiseksi. Segmentointi helpotti viestintää tietylle kohderyhmälle. Osa isoista yrityksistä toimii edelleen näin.
1975-1990 tuli mukaan asiakaskeskeinen ajattelu, jonka myötä tuotteita ja palveluita alettiin räätälöimään yhä yksilöllisempiin tarpeisiin. Alkoi syntyä erikoistuneita pienyrityksiä, jotka keskittyivät yhteen tai kahteen asiakasryhmään.
1980 luvun lopulta aina 2000 luvun puolen välin tienoille oli suhdeajattelun nousun aika. Markkinointiajattelu alkoi muuttua ihmissuhdemyönteiseksi. Suhdeajattelu kohdistui yrityksen kaikkiin sidosryhmiin: tilitoimisto, rahoittaja, yhteistyökumppanit, työntekijät, tavarantoimittajat ja muut liiketoiminnan yhteydessä esiintyvät vuorovaikutussuhteet. Nähtiin, että tärkein suhde on asiakassuhde. Alettiin ymmärtää, että pitkät ja tyytyväiset asiakassuhteet ovat myös parhaiten tuottavia asiakassuhteita. (Tähän perustuu todistettu ilmiö siitä, että hyvin usein 20 % asiakkaista tuo 80 % liikevaihdosta.)
Asiakassuhde muodostuu jatkumosta, aivan kuten mikä tahansa ihmissuhde: suhteen luominen (kysymme ihmistä kahville). Suhteen ylläpito (olemme yhteydessä ystävään). Ja suhteen hallinta (säilytämme puhelinnumeroa ja sähköpostia niin, että voimme helposti olla yhteydessä).
2000 -luvulta eteenpäin markkinointiajatteluun on tullut mukaan vastuullinen ajattelu
Markkinoinnin kannalta vastuullisuus korostaa läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä sekä asiakasta kunnioittavaa vuorovaikuttamisen ja viestinnän tapaa. Vastuullinen ajattelu määrittää nykyisin myös yrityksen mainetta: mitä kokonaisvaltaisemmin vastuullinen yritys on, sitä parempaa mainetta se niittää. Maine kiirii digitaalisenpuskaradion kautta sekunneissa ja minuuteissa koko maailmaan, kun ennen se levisi päivien, viikkojen ja vuosien aikana.
Vastuullisuus on myös pörssiyhtiönä menestymisen kannalta oleellista. Vastuullisuuteen kuuluu ekologisuus kaikissa tuotteen ja palvelun tuotannon vaiheissa. Siihen kuuluu se, että hoitaa yhteiskuntavastuunsa, joka kattaa taloudellisen vastuun, ympäristövastuun ja myös sosiaalisen vastuun eli mm. vastuun työolosuhteista, työntekijöistä ja lähiseudun asukkaista.
Vastuullisuuden rinnalle on tullut yhteisöllinen ajattelu, jonka merkittävänä synnyttäjänä on ollut sosiaalisen median ilmestyminen jokapäiväiseen elämäämme. Yhteisöviestintä korostuu. Liikkeet haluavat keskustella kuluttajien kanssa vuorovaikutteisesti. Asiakasta voidaan osallistaa markkinointiin suosittelumarkkinoinnin keinoin. Suosittelumarkkinoinnista on tullut aiempaa näkyvämpi ja myös kuluttajaa palkitsevampi osa, vaikka se onkin tutkitusti ollut aina tehokkain markkinoinnin tapa.
Anja Kuloveden kirja, Markkinointia rakkaudella, saattaa olla ajatuksia avaava.
Olisitko valmis muuttamaan markkinointiin liittyviä uskomuksiasi?
Kaikkien vuosikymmenten tyylejä löytyy kentältä edelleen. Kuitenkin kehitys on vääjäämätön ja se kulkee käsikädessä ihmisen henkisen kasvukaaren kanssa. Ajan saatossa markkinoinnin moraalinen taso on muuttunut. Markkinointi on muuttunut humaanimmaksi ja sitä myös vaaditaan. Liiketoiminnan kannattavuus on pian täysin kiinni sen kokonaisvaltaisesta vastuullisuudesta sekä kyvystä viestiä asiansa taitavasti. Olemme ”valoisan bisneksen valtakauden porteilla”. Jos haluat osallistua siihen heti, tutustu Voimavarakeskeiseen markkinointivalmennukseen tästä.
Oman liiketoimintasi onnistuminen ja asiakkaiden löytäminen luoksesi, on paljolti kiinni omasta ”uskomuspatteristostasi” ja ajattelustasi. Annat energiaasi juuri sille markkinoinnin kentälle, millaisia ajatuksesi ovat. Näin ylläpidät ja luot sitä myös kollektiiviin. Mitä pidempään ajatuksemme ja uskomuksemme hinaavat aikansa eläneissä historian tyyleissä, sitä pidempää nuo vanhat markkinoinnin mallit laahaavat mukana.
Tehtävä: Tule rehellisesti tietoiseksi siitä, millaisia uskomuksesi ovat markkinointiin liittyen.
*Ota esille paperia ja kynä hetki hiljentymiseen (noin 15 min).
*Tule kehoosi ja tyynnytä mielesi, laske aivoaaltosi omalla tyylilläsi tai esimerkiksi vain hengittämiseen ja kehosi sisäiseen tuntemukseen/ energiakenttään keskittymällä muutamien minuuttien ajan.
1.Kirjoita sitten auki itsellesi vastaukset/ täydennykset seuraaviin. Toista lauseen aloitusta niin kauan kuin tekstiä tulee. Kirjoita ajatuksenvirta -tyylillä, ilman sensuuria. Kirjoita kaikki, mitä tulee mieleen.
- Markkinointi on…
- Ajattelen, että markkinointi on…
- Minusta markkinointi on…
Tämä kertoo, mitä uskot eli millaisia uskomuksia sinulla on markkinoinnista.
- Markkinointi ärsyttää, koska…
- Markkinointi turhauttaa, koska…
Saat selville mielesi perusteluita.
- Miten yleensä toimit? Käytä toimintaa kuvaavia sanoja, verbejä. Esim. Ärsyynnin markkinoinnista ja jätän tekemättä sen, mitä meinasin tehdä markkinoidakseni palveluitani.
Täydennä lauseet:
Ärsyynnyn markkinoinnista ja…
Turhaudun markkinoinnista ja…
Kun turhaudun markkinoinnista…
Tulet tietoiseksi toiminnasta, mitä se saa aikaan.
- Käytä tunteita kuvaavia sanoja: Markkinointi herättää…
Näin näet, miten oma sisäinen maailmasi palvelee tai ei palvele omaa kykyäsi auttaa asiakkaitasi löytämään luoksesi.
Kun olet lukenut artikkelin ja/tai tehnyt tehtävän, olisin kiitollinen, jos haluaisit jakaa oivalluksiasi myös minulle, joko kommentoimalla tähän artikkelin alle tai lähettämällä minulle viestiä suoraan eija@valoavain.
Oppisin ymmärtämään meitä paremmin ja sitä kautta voisin myös auttaa ja vastata tarpeisiin paremmin.
Kiitos, että luit artikkelin. Jos se oli sinusta lukemisen arvoinen, voit jakaa sen omaan someverkostoosi.
