BLOGI

TANTRAILTA HELPOTTAA YKSINÄISTÄ

Tantrailta helpottaa monella tapaa. Kerron ensin omista tunnelmista ennen tantrailtaa ja sitten kokemukseni tämän kertaisen tantraillan harjoituksista. Lopussa jaan oman suuren pelkoni, joka illan aikana selkiytyi sekä sen, kuinka otin suuren askeleen sitä kohti.

Illan järjesti Kuopiossa toimiva yhdistys, Tantrinen Polku ry.  Tämä kolmen tunnin mittainen tantrailta soveltui myös niille, joille tantra on uusi juttu.

TANTRAILTAA EDELTÄVÄT HENKILÖKOHTAISET TUNNELMAT

Oma olotilani ennen tantrailtaa oli vaihdellut kuluneet viikot järkyttävän hirveän hankalasta hankalaan ja hieman vähemmän hankalaan. Syitä olooni oli useita. Taloustilanne haastoi rankalla kädellä, jonka traumaperäinen syklisyys oli pikkuhuiljaa alkanut valjeta.

En ollut koskettanut ihmistä tai tullut kosketetuksi aivan liian pitkään aikaan ja seuratansseistakin oli useampi kuukausi. Olin ikään kuin hukannut itseni omiin hankaluuksiini, koska niitä tuntui nyt vyöryvän niin sisältä kuin ulkoakin. Omista traumaperäisistä kokemuksistani johtuvat paranemisprosessit olivat vaatineet tilaa elämässäni. Kaiken usvan keskellä olin tullut sen verran järkiini, että tajusin ilmoittautua tantrailtaan.

TANTRAILTAAN MYÖHÄSSÄ

Saavuin paikalle joitain minuutteja myöhässä, mutta minut otettiin silti ilolla vastaan enkä itse asiassa ollut edes viimeinen. Oma olotila oli hankala. Huomasin, että minun oli vaikea kohdata ihmisiä tilassa. En halunnut katsoa silmiin. Noin puolet ryhmästä oli minulle tuttuja ja päädyin halailemaan ystävääni, jonka kanssa olimme olleet tantrisella polulla jo lähes vuoden päivät. Sain siinä halaillessamme myös vähän puhua pois omia ahdistuksiani.

Omien viime aikaisten sosiaaliseen elämääni ja ihmissuhteisiini liittyvien puhdistavien ja eheyttävien henkisien eheytymisprosessieni myötä olen tavannut ihmisiä ihan todella vähän. Toisaalta olen ruvennut viihtymään entistäkin paremmin itseni kanssa lukuun ottamatta näitä viimeaikaisia hankalia aikoja, jotka vain on katsottava läpi.

Piirissä on helppo puhua vaikeitakin asioita, kun voi tuijottaa liekkiä.

TANTRAILTA ALKAA

Aloitimme illan vapaalla tanssilla rytmikkään musiikin tahtiin. Jokainen sai vapaasti liikkua ja tanssia omalla tyylillä. Olimme piirimuodostelmassa, jossa jokainen tanssi paikoillaan. Ahdistuin jäykän tuntuisesta piiristä ja lähdin puikkelehtimaan ihmisten välissä tanssien ja toivoen, että piiri vapautuisi. Muut lähtivät liikkumaan. Koin, että se helpotti oloani.

Tanssimme muutaman biisin verran ja asetuimme sitten alkupiiriin. Alkupiirissä ohjaajat, Tantric life coach -koulutuksen käyneet ohjaajat. Ohjaajat kertoivat yhteisistä säännöistä:

1. Tantraillan aikana jokainen on vastuussa omista rajoistaan ja päättää itse, miten haluaa osallistua. Tämä on paikka, jossa omia rajoja päästään oppimaan ja tunnistamaan sekä sen mukaan sanomaan ei tai kyllä.

2. Kaikki, mitä tantraillassa tapahtuu, on luottamuksellista ja asioista ei saa puhua muualla. Oman kokemuksen voi jakaa, mutta niin, että muiden asiat eivät tule esille.

3. Kaikissa harjoituksissa olemme läsnä ja koskettaessamme toista  teemme sen kunnioittavasti ja lempeästi.

Jokaisen harjoituksen jälkeen jokainen sai halutessaan jakaa kokemustaan harjoituksesta. Mukana illassa oli myös ohjaajaopiskelija.

TANTRAILLAN ENSIMMÄINEN HARJOITUS ON KESKITTYMISHARJOITUS

Alkupiirissä jokainen sai kertoa itsestään, mitä halusi. Minä jaoin hieman ahdistustani talousvaikeuksistani. Alkupiirissä jatkoimme ensimmäiseen harjoitukseen, joka oli keskittymisharjoitus. Otimme toisiamme käsistä kiinni piirissä istuen. Suljimme silmät. Petri laittoi liikkeelle käden puristuksen, jota kierrätettiin hiljaa ringissä. Petri laittoi myös toisen puristuksen kiertämään.

Minua helpotti, kun sain asettua itseeni ryhmässä. Harjoitus oli hauska ja minusta nousikin esiin ”iloinen vintiö” joka sitten lopulta sotki palettia ja lähetti omin päin ylimääräisen kädenpuristuksen rinkiin. Ihmiset rentoutuivat ja nauroivat harjoituksen edetessä.

PEILI – PARIHARJOITUS

Seuraavaksi valitsimme parit ja asetuimme seisomaan vastakkain parin kanssa. Tehtävässä seistiin paikoillaan ja yksinkertaisesti katsottiin toisiamme silmiin. Tarkoitus oli havainnoida, mitä itsessä tapahtuu. Miten peilaan toisen mahdollisia eleitä ja olemusta. Mitä koen ja tunnen katsoessani keskittyneenä toista silmiin.

Koin, että oli hyvä vaan seistä paikoillaan ja hengittää katsekontaktissa toiseen. Olen hyvin visuaalinen ja minulla on rikas mielikuvitus. Sisäisin silmin näen usein asioita. Tässä harjoituksessa koin ja näin puhdistavaa valovirtausta omassa olemuksessani seistessani. Se tuntui puhdistavalle.

VATSAHIERONTA

Vaihdoimme parit ja jatkoimme vatsahierontaharjoituksella. Harjoitus tuntui minusta ensin vähän ahdistavalle ajatukselle. Vatsa on herkkää seutua. Luontaisesti saatamme suojata vatsanaluettamme, jos koemme itsemme jollain tapaa uhatuiksi.

Minun tapauksessani tuntemus oli ymmärrettävä, koska olin tullut hieman säikkynä ja välttelevänä iltaan. En kuitenkaan antanut vaimean tuntemuksen estää itseäni. Tutkija puhuu kehon ja tunteen yhteydestä tällä videolla.

Sain parikseni naisen ja olin ensin vastaanottava osapuoli harjoituksessa. Asetuimme matolle vastakkain niin, että asetin omat jalkani parini jalkojen yli. Parini istui lattialla jalkojeni välissä. Lempeästi ja hitaasti hän pyöritti kättä vatsallani myötäpäivään hyvin kevyesti.

Paluu oman elämäni tantran juurille

Harjoituksen aikana palasin johonkin sellaiseen hyvään tunnelmaan, minkä ensimmäinen tantrailta oli alun perin tuonut elämääni. Palasin jonkin sellaisen oleellisen äärelle, minkä olin hukannut jonnekin viimeaikaisten elämäntilanteideni pyörteissä. Tuohon tunnelmaan ja kokemukseen paluu sai aikaan selkeyttä, joka liittyi myös siihen, miten lähtisin ratkaisemaan taloushaasteitani.

Vaihdoimme roolit toisinpäin. Antavana osapuolena koin nautintoa siitä, että sain ikään kuin hoitaa. Koin sellaista tervettä äidillistä hoivaavaa rakastavaa olotilaa itsessäni. Tuo olotila oli minulle itsellenikin, 32v lapsettomalle yksin asuvalle naiselle kovin hoitavaa.

SIVELYHARJOITUS RYHMISSÄ

Teimme kahdessa ryhmässä sivelyharjoituksen. Kukin ryhmän jäsen vuorollaan asettui matolle makaamaan ja muut jäsenet jonkin raajan kohdalle. Ryhmäläiset sivelivät hellästi kukin yhtä raajaa samassa rytmissä olkapäästä tai lonkasta kohti sormia ja varpaita.

Vastaanottajan roolissa tämä harjoitus oli mukava. Koin harjoituksen vähän pitkäksi, mutta silti siinä oli helppo rentoutua. Siitäkin huolimatta että osa ryhmäläistä oli minulle uusia. Sama rytmisyys ja sivelijöiden keskittyminen oli helppo havainnoida. Sivelijän roolissa vaati keskittymistä, että pysyi samassa rytmissä koko ryhmän kanssa. Koen vahvasti niin, että se että ylipäänsä pääsee koskettamaan ihmisiä, auttaa omaa hyvinvointia ja onhan se ihan biologinenkin juttu.

HILJAINEN MEDITAATIO JA KASA

Lopuksi teimme hiljaisen meditaation, jossa jokainen sai valita vapaasti, hiljentyikö istuen, seisten tai maaten. Petri antoi avuksi 3 niin sanottua meditaatioankkuria, joihin keskittää huomio hiljentymisen aikana.

Ankkurit olivat
1. oma hengitys
2. kehon tuntemukset
3. äänet ympärillä

Ohjaaja Petri ja minä.

ISO PELKO TULI NÄKYVÄKSI ITSELLENI

Minä hiljennyin istuen ja kuuntelin ääniä. Hiljentymisen aikana ja jo illan kuluessa aiemmin tietoisuuteeni selkiytynyt suuri pelkoni tarkentui:
 
Pelkään tulla nähdyksi sen kaiken lohduttoman surun, väsymyksen ja yksinäisyyden kokemukseni kanssa, jota puran ja käsittelen pois elämässäni tällä hetkellä. Pelkään, että se on liian paljon, liian voimallinen, että kukaan kestäisi sitä nähdä.  Pelkään, että tulen hylätyksi sen vuoksi. En siksi uskalla antaa sen tulla näkyväksi, vaikka se juuri on helpottava ja vapauttava asia. Pelkään eniten hylätyksi tulemisen kokemusta. En halua kokea sitä enää ja siksi isojen tunteideni näkyväksi tuominen tuntuu niin vaikealle. Tiedän että tämä on pelko, ei totuus.

Kysymysmuotoon asian pukiessani, se kuuluu näin:

Onko oikeasti maailmassa semmoisia ihmisiä, jotka sietävät ja kestävät minut sellaisena kuin olen ja osaavat osoittaa myötätuntoa ja hoivaa sekä oikeanlaista tukea, jota tarvitsen?

Totuus on, että maailmassa kyllä on ihmisiä, jotka haluavat minua tukea ja olla läsnä. Tiedän myös, että tämä ryhmä on sellainen paikka, jos vain itse annan ihmisille mahdollisuuden ja autan heitä ymmärtämään, mitä tarvitsen.

Meditaation jälkeen menimme yhteen ”kasaan” joka tuntui minusta nuotiolle, jossa jokainen edusti yhtä palavaa puuta. Se oli hyvä ja positiivinen, puhdistava ja yhteisyyden kokemusta tuova rauhoittava kokemus minulle.

Lue lisää tantrakokemuksista täältä.

LOPPUPIIRI JA ISO ASKEL

Loppupiirissä jokainen sai jakaa sen, mitä halusi jakaa. Minä otin ison askeleen ja päätin jakaa pelkoni. Tulla hieman näkyväksi. Kerroin asiani itselleni merkityksellisellä tavalla avoimesti ja aistin, että todella sain viestin ulos sellaisena kuin se oli, ilman suojia ja muureja.

Eija Selinan matkaan pääset myös täältä. Livetallenteita ja puhetta tietoiselta kasvun tieltä.

Kommentit ja keskustelu

2 vastausta artikkeliin “TANTRAILTA HELPOTTAA YKSINÄISTÄ”

  1. Terhi sanoo:

    Hei, kiinnostaisi tietää, missä tantrailtaa vietetään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *