BLOGI

Turhan ankaruuden ja sisäisen sinnikkyyden ero

  • 18.8.2017

Vaativuuden, suoriutumisen ja suorittamisen maailmassa armollisuus on elintärkeä parantava vastalääke, mutta harmittavaa on kuitenkin se, että turhan usein se tuntuu tapahtuvan terveen ja tarpeellisen sinnikkyyden kustannuksella. Miten erottaa armollinen sinnikkyys ja ankara vaatija? Tarvitaanko kumpaakin vai vain niiden sopivaa sekoitusta.

Istun ikkunan edessä ja tiedän, että uupunut oloni johtuu lipsahtaneesta syömisestä. Olen syönyt paljon itselleni sopimatonta herkkua, sokerista ja lisäainepitoista syötävää. Tiedän, että se ei ole ollut minulle hyväksi, ei kovin pienissäkään määrin, jos teollinen sokeriherkuttelu on tiheää. Ankara vaatija lähtisi tässä kohtaa rankaisu ja armottomuuslinjalle sättimään lipsumista. Armollisesti sinnikäs sen sijaan hyväksyy tapahtuneen, antaa välittömästi anteeksi itselleen ja korjaa asian pikimmiten palaten taas parempaan ruokaan ilman syytöstä tai ankaruutta ajatuksena tehdä itselle vain hyvää.

Mielen, egon rooli onkin jännä juttu tässä sinnikkyys asiassa. Mielen kiemurat saattavat toimia varsin epäedullisesti toivomallemme lopputulokselle, unelmallemme jota sydämemme kantaa. Silloin kun olisi aika ottautua unelmamme eteen ja olla aktiivinen, asettaa tavoitteet ja motivoida itsensä, mieli alkaa selittää. Se selittää ummet ja lammet ja käyttää hyväkseen ”armollisuutta”. Se tulkitsee asiat omalla tavallaan ja torjuu ”vaativuuden ja ankaruuden” olemalla mielestään ”armollinen” antamalla periksi siinä kohtaa, mikä on karhunpalvelus hyvinvoinnille. 

Mitä siis tapahtuu? Saattaakin olla niin, että ”armollisuudella” vältämme olemasta sinnikäs ja olemmekin itse haitaksi itsellemme: emme sitoudu omiin unelmiimme vaan luovutamme ja annamme periksi silloin, kun sinnikkyys olisi parempi vaihtoehto. Ego on tyytyväinen, mutta sydän ei koe täyttymystä, kun sielu ei saa toteuttaa tahtoaan.

Odotamme oikeaa aikaa, jota ei koskaan tule, koska jokainen hetki on oikea alkaa rakentaa sielun linnaa sydämen ohjauksella! Kuunnellaan siis sydämiämme ja ohjausta jota voimme kokea sydämemme tiellä. Ollaan terveellä tavalla sinnikkäitä oman onnemme tähden!

Kommentit ja keskustelu

Kommentit on suljettu.